Toukokuun alkupuolella Finnish Women Worldwide toimitti kyselyn verkostonsa ulkosuomalaisille naisille. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa tämänhetkistä tilannetta kunkin nykyisessä asuinmaassa ja luodaksemme profiilin, millainen on ulkosuomalainen nainen.

Kyselyn vastaukset vastaavat hyvin yhteisöämme; saimme vastauksia 44 eri maasta, kaikista maanosista (mutta noin 70% Euroopasta);
ikäjakauma oli tasainen, joskin suurin osa vastaajista olivat työikäisiä (25-60 vuotiaita), aktiivisesti työelämässä mukana olevia naisia. Vaikka otanta oli suhteessa pieni (230 vastausta), sen tilastot ovat monella tapaa linjassa Siirtolaisinistuutin vuoden 2020 lopulla toteuttaman “Muuttuva Ulkosuomalaisuus” kyselytutkimuksen tulosten kanssa (Linkki tutkimusraporttiin tästä).
Yli 90% vastaajista on asunut vähintään kaksi vuotta ja jopa yli puolet yli 10 vuotta ulkomailla – joka myös vahvistaa oletuksen ulkosuomalaisten kiinnostuksen verkostoitua muiden suomalaisten kanssa, sekä löytää verkosto- ja vertaistukea elämän eri vaiheissa.

Yli puolet vastaajista on asunut yli 10 vuotta ulkomailla.

Suosituimpia syitä ulkomaille lähtöön on ollut halu nähdä maailmaa (39%), oma työ (25%) ja opiskelu (25%) – ja rakkaus (25%) – monelle syitä ei siis ole ollut vain yksi.

Monet vastaajista kuvailivat identiteettiään hyvin suomalaiseksi, mutta suurimmalle osalle vastaus ei ollut niin yksinkertainen; vaikka monen kansallinen identiteetti on vahvasti suomalainen, siihen sekoittuu myös muita maantieteellisiä arvoja pohjoismaalaisuudesta eurooppalaisuuteen, muun muassa.

 

“Sydämessäni suomalainen, mutta ei enää osa suomalaista yhteiskuntaa.” 


Monet kokivat suorasukaisuuden olevan positiivinen piirre suomalaisuudessa, joka myös herättää kiinnostusta muissa ihmisissä. Vastaajat kokevat suomalaisten juurten olevan vahvat. Vaikka asuinmaan tavat ja kulttuuri ovat hallitsevia elämässä, Suomen ja suomalaisuuden koetaan olevan tärkeä osa omaa identiteettiä. “Tulen aina olemaan suomalainen, mutta tunnen kuuluvani tänne [ulkomaille] myös täysin.” 

Paikallisten ystävyyssuhteiden luominen on monelle haasteellista, mutta toisaalta vastauksista näkyi myös selkeästi uuden kotimaan positiivinen suhtautuminen suomalaisuuteen. Useat kokivat myös ystävystymisen muiden ulkomaalaisten kanssa helpommaksi, johtuen muun muassa samanlaisista taustoista ja haasteista. Lapset, harrastukset ja työt ovat helpottaneet monia kontaktien luomisessa. 

Moni vastaajista kokee elämänlaadun olevan ulkomailla erittäin hyvä, erityisesti uramahdollisuuksien, vapaa-ajan ja perhe-elämän ja asumisen edullisuuden (pääkaupunkiseutuun verrattuna) koettiin tuovan lisäarvoa ulkomailla asumiseen: “Ulkomailla asuessa koen sellaista vapaudentunnetta mitä en Suomessa ole koskaan onnistunut saavuttamaan.” Kuitenkin tyytymättömyyttä tällä hetkellä lisäävät Suomessa asuvien perheen ja ystävien kaipuu, sekä koronan ja poliittisten konfliktien aiheuttamat haasteet. 

Yli 80% vastaajista on aktiivisesti mukana työelämässä ja yli 20% on yrittäjiä.

Monet vastaajista ovat tyytyväisiä tämän hetkiseen työelämään, haasteita he ovat kohdanneet varsinkin lastenhoidon järjestämisessä ja riittämättömässä kielitaidossa, joka joissain tapauksissa viittasi täysin uuteen kieleen, toisten kohdalla edes hyvät taidot Suomen koulujärjestelmästä eivät välttämättä ole riittäviä harjoittamaan joitakin ammatteja natiivitasolla.


Suomalaista koulutusta arvostetaan, mutta laaja ja moninainen työkokemus ja koulutus voi myös aiheuttaa haasteita työllistymiseen. Työn löytämiseen on auttanut varsinkin omatoimisuus ja aktiivinen verkostoituminen, mutta joissain tapauksissa myös kielitaidon opiskelu ja /tai uudelleen kouluttautuminen tai jatkokoulutus.

Jalat tukevasti kahdessa maassa
Paluumuutto ei ole kaikille vastaajille ajankohtainen, mutta kuitenkin yli puolet vastaajista ovat pohtineet paluumuuttoa jossain muodossa ja vaiheessa. Vastausten kirjo kuvastaa hyvin, miten kiperä kysymys paluumuutosta monelle on; vaikka se ei olisi juuri nyt ajankohtainen, perhe ja ystävät, eläkkeelle siirtyminen, paremmat työmahdollisuudet tai tasaisempi poliittinen tilanne puoltavat paluumuuttoa. 

Vastausten ja kertomusten kirjo kuvastaa hyvin, miten kiperä kysymys paluumuutosta monelle on.

Paluumuuttoon liitetään kuitenkin myös suuria haasteita. Erityisesti perheen sopeutuminen sekä puolison heikot työnäkymät ja -mahdollisuudet ja vähäinen suomen kielen taito hidastavat tai jopa estävät paluumuuton suunnittelua sekä toteuttamista. Lisäksi paluumuutto tuntuu haasteellisesta tiedonpuutteen, oman ja/tai puolison työllistymisen sekä paluumuuttajien vähäisen arvostuksen ja ymmärtämisen vuoksi. Osa vastaajista kokee tilanteensa myös niin hankalaksi, että eivät tiedä, kuinka ratkaista paluumuuttoon liittyviä haasteita. 

Suomen kieli vahvasti perheiden arjessa

Perheen kielistrategialla tarkoitetaan yhdessä sovittua tapaa käyttää eri kieliä kotona. Noin puolella vastaajista on joko lapsia kotona tai lapset ovat jo muuttaneet pois. Perheissä puhutaan suurimmaksi osaksi kahta eri kieltä, mutta vastaajien mukana oli myös kahden ja kolmen kielen perheitä. Vastaajista on erittäin tärkeää, että lapset oppivat myös äidinkielen, vaikka kotona paikallisen maan kieli olisi valtakielenä. Usealle tämä oli enemmänkin itsestäänselvyys, kuin strategia.

“Ihminen on rikkaampi sanavarastostaan omassa äidinkielessään. Ja me koemme tärkeänä että lapsi omaa omassa identiteetissään vanhempien omat äidinkielet.” 

Kyselyn tulokset osoittivat suomalaisen identiteetin, kotimaan yhteyksien ja helpomman asioinnin tärkeyden Suomen ja ulkosuomalaisten välillä. Suomalaisille kontakteille, verkostoille ja tietopankeille on selkeästi tarvetta. Tämä vahvistaa Finnish Women Worldwide missiota tukea ulkosuomalaisia naisia erilaisissa elämäntilanteissa asuinmaahan, ikään ja statukseen katsomatta ja kannustaa heitä näkemään ulkomailla asumisen ja suomalaisuuden voimavarana.

(Kuva: Miikka Luotio @unsplash)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s