Miten kohtaan muiden kulttuurien edustajia arjessa? Miten oma identiteettini kehittyy ulkomailla? Pääsenkö kiinni työelämään, kun paikallinen kieli ei suju? Finnish Women Worldwide -yhteisö kutsui ulkosuomalaisia naisia päiväseminaariin ja verkostoitumistapahtumaan Rotterdamiin 8.6.2019.
Ohjelma
Ulkosuomalaisten naisten Päivä
8.6.2019, Finse Huis, Rotterdam
Tapahtumapaikka
Suomalainen Merimieskirkko ”Finse Huis”
Rotterdam sijaitsee Euroopan sydämessä, Alankomaissa. Tähän moderniin satamakaupunkiin junailee Amsterdamista alle tunnissa.
Suomalaisen Merimieskirkon hallitsema “Finse Huis” kaupungin vanhassa kaupungissa tarjoaa upeat puitteet verkostoitumistapahtumalle. Merimieskirkko on palvellut liikkuvia suomalaisia Rotterdamin kantakaupungin monikulttuurisessa osassa jo 90 vuotta. Valitsemalla Finse Huisin kokoontumispaikaksi tuemme työtä, joka ei tähtää rahalliseen voittoon, vaan yhteisön tukemiseen.
Rotterdamissa kannattaa viettää vaikka toinenkin päivä nähtävyyksiä ihaillen!
Seminaarin Puhujat
Ulkosuomalaisten naisten verkostoitumispäivä 8.6.2019 tarjoaa keskusteluareena yhteisille, ulkosuomalaisten elinpiiriä koskettaville aiheille. Finse Huisin lavalle Rotterdamissa nousee asiantuntijoita, ajattelijoita ja vaikuttajia – ulkosuomalaisia naisia eri maista. Samalla tapahtuma on välitön ja vuorovaikutteinen yleisön kanssa.
Millaista on olla ulkosuomalainen nainen kulttuurien ristiaallokossa? – Hanna Guyot
Hanna Guyotin seminaarissa kysellään, mille identiteettimme rakentuu, ja miten kohtaamme arkipäivän eri tavat, käytännöt ja kulttuurit parisuhteessa, työelämässä, ystäväpiirissä, lasten kasvatuksessa jne. Onko pakko olla maassa maan tavalla? Tarkoittaako monikulttuurisuus väistämättä konflikteja, ja miten niitä voi tarvittaessa hallita tai ennaltaehkäistä? Hän toivoo seminaarilta mielenkiintoisia keskusteluja ja kohtaamisia!
Hanna Guyot (synt. 1976) unelma on ollut lapsesta asti oppia useita kieliä ja asua ulkomailla. Parin Belgiassa vietetyn au pair -vuoden jälkeen hän opiskeli mm. ranskalaista filologiaa ja asui, opiskeli ja työskenteli Belgiassa, Espanjassa ja Kreikassa lyhyempiä ajanjaksoja. Hyppy “oikeaksi” ulkosuomalaiseksi tapahtui vuonna 2005, jolloin hän muutti ranskalaisen miehensä kanssa ensin Taipeihin ja sitten Lissaboniin. Vuodesta 2013 hän on asunut Ulmin seudulla eteläisessä Saksassa. Perheeseen kuuluu kolme poikaa.
Ensimmäiset “nomadivuodet” kussakin maassa Hanna on keskittynyt paikallisen kielen opetteluun ja jälkikasvun hoivaamiseen, nyt Saksassa hän on kouluttautunut Cultural Facilitatoriksi. Tällä hetkellä hän toimii aikuiskouluttajana (Frauenakademie/vh Ulm), opettaa suomen kieltä ja pitää luentosarjoja, aiheina mm. kielet ja kielitiede, monikielisyys, suomen kieli, suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus jne. Sen lisäksi hän vetää monikulttuurisen naisten ryhmää ja on opettanut pitkään Suomikoulussa.
Kansainvälinen liikkuvuus – Kati Abi Khaled
Kun ihmiset liikkuvat työn perässä, kohtaavat kulttuurit, tavat ja kielet. Sopeutumiskurssilla törmäyksiltä ei aina vältytä. Näiden asioiden parissa puuhailee Kati Abi Khaled (1978), joka kertoo meille puheenvuorossaan kansainvälisestä liikkuvuudesta.
Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleva Kati päätyi Alankomaihin Erasmus- vaihto-ohjelman myötä ja sen jälkeen Kati on työskennellyt erilaisissa kansainvälisissä organisaatioissa. Oma ala löytyi muutamien mutkien kautta työperäisen globaalin liikkuvuuden parista. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana Kati on tukenut ja neuvonut kansainvälisiä työnantajia sekä koordinoinut heidän työntekijöidensä muuttoja maasta toiseen, Yhdysvalloista Taiwaniin ja Venezuelasta Saudi Arabiaan. Hän on tukenut lukuisia ulkomaille muuttavia perheitä erilaisista kulttuureista ja taustoista ja tuntee työnantajien toiveet ja vastuualueet kansainvälisesti liikkuvien työntekijöiden suhteen. Samalla hän on suorittanut kursseja kansainvälisestä liikkuvuudesta Expatise Academyssa ja työntekijöiden valmennuksesta Haagin Ammattikorkeakoulussa.
Katin kotona sekoittuvat neljä kieltä ja kolme kulttuuria. Jäätyään kotiäidiksi viime vuonna hän alkoi kirjoittaa Lapsi Kouluun Ulkomaillla -blogia. Vaikka englanniksi tuotettua tietoa löytyy paljon, suomenkielistä asiallista tietoa kansainvälisestä liikkuvuudesta on tarjolla hyvin vähän. Blogi syntyi tarpeesta täyttää tuota aukkoa ja tarjota tietoa ja tarinoita suomeksi. Blogi käsittelee paitsi lasten koulunkäyntiä ulkomailla, myös monia muita kansainvälisyyteen liittyviä teemoja ammattimaisella otteella.
Monikieliset perheet – Annika Bourgogne
Annika Bourgogne kasvoi kaksikielisessä perheessä, mutta oppi puhumaan vain ympäristön kieltä suomea ja koki aina elämästään puuttuvan palan. Mennessään naimisiin ranskalaisen miehen kanssa hän päätti, ettei antaisi saman tapahtua omille lapsilleen ja lähti tutkimusretkelle tapaamaan perheitä, jotka olivat onnistuneesti (ja onnellisesti!) kasvattaneet kaksikielisiä lapsia.
Näistä tapaamisista syntyi paitsi gradu myös oivallus siitä, ettei kaksi-tai monikielisyys tapahdu itsestään. 15 vuotta myöhemmin saatuaan käytännön kokemusta elämästä kahden kaksikielisen tyttären kanssa, hän kirjoitti Be Bilingual – Practical ideas for multilingual family – kirjan tavoitteenaan antaa vinkkejä siihen, kuinka yhdistää kaksikielisyys ja kiireinen arki, jossa kaikki ei aina mene niin kuin Strömsössä. Kirjaa on myyty yli 5000 kappaletta ja Annika on luennoinut aiheesta eri puolella Eurooppaa mm. Euroopan Komissiossa Brysselissä ja Euroopan Neuvostossa Strasbourgissa.
Annika on koulutukseltaan FM ja toiminut yli 10 vuotta yläasteen kieltenopettajana sekä Suomessa että Ranskassa. Tällä hetkellä hän asuu perheensä kanssa Strasbourgissa, Ranskassa ja toimii freelancerina kaikenlaisissa Suomen ja Ranskan yhdistävissä projekteissa. Nykyisenä ulkosuomalaisena Annikan suuri unelma on luoda resurssipankki, joka auttaisi kaikkia ulkosuomalaisia perheitä tekemään suomen kielen ja kulttuurin ylläpitämisestä helpompaa.
Kun meinaa stressata kuvittelee hän itsensä istumaan kallioille Helsingin Pikkukosken ylle ja heti helpottaa.
Kun vanhenee ulkomailla – Vellamo Vehkakoski
Moni meistä ulkosuomalaisista, etenkin naisista, on lähtenyt maailmalle vain vuodeksi. Mutta useilla vuosi venähtää vanhuuteen asti. Entä jos elää yksin, on lapseton tai tulee avioero, jää leskeksi? Jos unohtaa oppimansa kielen dementian tai onnettomuuden seurauksena? Jos yksinäisyys kalvaa tai haaveilee muuttavansa vanhana Suomeen? Näistä ulkosuomalaisen haasteista meille puhuu freelancetoimittaja Vellamo Vehkakoski (1952). Hän palasi eläkkeellä Helsingistä iäkkään anoppinsa avuksi Saksaan miehensä kanssa runsaat puolitoista vuotta sitten.
Sosiologian opinnot ja rakastuminen saksalaismieheen saivat Vellamo Vehkakosken muuttamaan Frankfurtiin 1980-luvun alussa. Valmistuttuaan hän palasi kuitenkin journalistiksi Suomeen Helsingin Sanomiin ja paljon myöhemmin aikakauslehtiin Kodin Kuvalehti, GEO ja Viva. Päätös paluusta Suomeen syntyi sattumalta, ja side Saksaan säilyi tiiviinä ammatillisesti ja yksityisesti. Saksasta tuli kotikieli aviomiehen muutettua töihin Suomeen.
Eläkevuodet ulkomailla eivät olleet Vehkakosken unelma. Vei vuoden tottua muutokseen, mutta löytyi myös uutta, merkityksellistä tekemistä, joka ankkuroi uuteen arkeen. Hän aloitti Frankfurtin Suomalaisessa seurakunnassa Juttutupa-illat,
joissa hän haastattelee kerran kuukaudessa eri-ikäisiä saksansuomalaisia milloin mistäkin aiheesta. Lisäksi hän on mm. mukana lukupiirissä, joka esitteli suomalaisia kirjoja Frankfurtin kirjamessuilla, sen historiassa ensimmäistä kertaa lokakuussa 2018. Varmuuden vuoksi hän on hankkimassa kaksoiskansalaisuutta. Se voi auttaa byrokratian selättämisessä, jos ei enää pärjää kotona. Voihan olla, että ei vanhana haluakaan palata Suomeen. Siksi kannattaa valmistautua vanhuuteen ulkomailla hyvissä ajoin!
finnishwomenworldwide.com 