Kotikaranteeni mullisti hetkessä monen työtilanteen; on ollut opeteltava uusiin rutiineihin, monelta kannalta. Työpaikka voi olla vaakalaudalla, usealle yrittäjälle tilanne on todella haastava. Niillekin, joiden työt jatkuvat jokseenkin samankaltaisena mutta kotoa käsin, omaa haastetta voi luoda kotikoulun koordinointi ja omien lasten motivointi muuhunkin kuin ruudun tuijottamiseen. Vaikka näinä poikkeuksellisena aikoina, sekin sallittaneen? Poikkeustilanne vaatii toisinaan poikkeuksellisia keinoja.
Olen itse jatkanut töiden tekemistä kotoa käsin, vaikkakin puolikkaan päivän verran. Arki yhtäkkiä kotona on ollut osin helpottavaa; kun kaikki tarha- ja kouluviennit, haut, välipalat, kiireet loistavat poissaolollaan, kärsivällisyyttä ja energiaa riittääkin yhtäkkiä paljon enemmän. Päivät ovat intensiivisempiä, mutta iso osa arjen stressistä on poissa.
Mutta on tilanteessa haasteensakin; vaikka työhön pystyy keskittymään hetkittäin ehkä jopa paremmin kuin toimistolla, siihen tulee myös milloin mitäkin keskeytyksiä ja toisinaan puhelinpalavereita on pakko hoitaa myös lastenhoitovuoron aikana. Kerran minun piti ottaa osaa johtoryhmän puhelinpalaveriin ja katselin kauhulla miten pojat (3,5v ja 5,5v) alkoivat rakentaa puutarhatuoleista liukumäkeä trampoliinilta alas, samaan aikaan kun piti antaa selvitys yhden projektin statuksesta. Puhelu hetkeksi mutelle ja väliin kumealla äitiäänellä “nyt alas sieltä ja vähän äkkiä!!” ..ja sitten takaisin töihin “hmm linja taisi katketa hetkellisesti, the internet connections are challenging, you know…” ja raportti jatkuu…
Johtoryhmän puhelinpalaveri hetkeksi äänettömälle ja väliin äitiäänellä “nyt alas sieltä ja vähän äkkiä!”
Haastattelin tällä viikolla työpaikkani blogia varten muutamaa coaching ammattilaista, jotka kaikki auttavat työkseen ihmisiä, jotka pyrkivät parempaan tasapainoon työn ja yksityiselämän välillä. Yksi valtiotason työpsykologi; lisäksi kaksi yrittäjää, joista toisella on amerikkalaisen John Maxwell instituutin koulutus ura- ja motivaatiovalmennukseen ja toisella erilaisia tutkintoja henkisemmän puolen valmennuksista.
Kysyin asiantuntijoilta, miten work-life balance saavutetaan tällaisessa poikkeustilanteessa
Kysyin näiden asiantuntijoiden ajatuksia siitä, miten work-life balance on paras saavuttaa tilanteessa, jossa niin työ- kuin yksityiselämä tapahtuvat samassa tilassa, miten erottaa ne toisistaan? Tässä koosteena parhaat tärpit:
- Päästä irti vanhoista tavoista – ja tavoitteista – ja hyväksy nykyinen tilanne, koska sitä ei voi tällä hetkellä muuttaa.
- Pidä huoli että työnteko tapahtuu sille erikseen varatussa paikassa. Myös niin, että lapset ymmärtävät että tässä tilassa vanhempi keskittyy johonkin muuhun.
- Pidä huoli itsestäsi; pidä taukoja, älä roiku liikaa somessa tai uutisissa, muista kuunnella itseäsi.
- Tämänhetkinen tilanne on haastava mutta voi antaa mahdollisuuden myös uudistumiselle. Se miten tästä muutoksesta ottaa kiinni, voi määrittää paljon. Älä juokse karkuun muutosta, vaan pysy positiivisena ja aseta uudet tavoitteet.
- Meidän täytyy muistaa olla myös kiitollisia; siitä hyvästä, mitä tilanne on myös saanut aikaan. Vaikka karanteeniaika on heittänyt monelle kohtuuttomiakin haasteita, tästä on koitunut myös jotain hyvää, esimerkiksi ympäristölle.
Hyväksy nykyinen tilanne, koska sitä ei voi muuttaa. Näe mahdollisuus muutokseen.
Olen ollut itse huomattavan huono rakentamaan rutiineja perheelle, ja joka viikko mennyt vähän vaihtelevalla menestyksellä. Yhteiselo sujunut pääasiassa kuitenkin hyvin. Jokainen viikko opitaan jotain uutta ja viilataan arjen rakennetta. Vaikka kotitöiden lomaan oli helppo jäädä soljumaan, kroppa tarvitsee todistetusti myös liikettä – ja onneksi sitä Luxemburgissa saa (ainakin nyt) lähteä harrastamaan myös kaduille ja lenkkipoluille.
Vielä edessä vähintään neljä viikkoa tätä arkea; sen jälkeen koulujen pitäisi avata ovensa, mutta vain puolikkaalle luokalle, viikko kerrallaan – toinen puolikas joutuu pysyttelemään vuoroviikoin siis kotona. Ehkä kesälomiin asti? Pystyvätkö hoitopaikat pitämään oviaan auki kaikille kesälomankaan aikana? Poikkeustilanne tulee oletettavasti jatkumaan vielä pitkään, ja uuteen arkeen täytyy löytää avaimet, milloin milläkin asetelmalla.
Vielä tuntuu aikaiselta ennustaa, miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan työhön – ja meihin – pitkällä tähtäimellä, mutta jotenkin tuntuu siltä että tässä tilanteessa voi olla monesta näkökulmasta uuden alun siemen.
Linkki blogiin josta asiantuntijoiden vinkit lainattu (alkuperäinen englanniksi).
-Irene Mäkelä-Brunnekreef
Photo by Kinga Cichewicz on Unsplash
finnishwomenworldwide.com 