Joulukuussa 2014 tyhjensin uudessa Ranskan kodissamme muuttolaatikoita ja huokaisin helpotuksesta. Naapurin lapset olivat tulleet tutustumisvisiitille ja tyttöjen huoneista kuului iloista ranskankielistä puheensorinaa. Yritettyäni vuosia löytää tuolloin 9- ja 13-vuotiaillemme tarpeeksi ranskankielisiä virikkeitä ja mahdollisuuksia käyttää kieltä Suomessa ei minun enää tarvinnut huolehtia asiasta. Kaksikielisyys oli nyt taputeltu juttu!
Äiti, kun mulla on 12 vuotta niin voinks mä alkaa tekee hevosta…
Ympäristön kieli vaikuttaa kielen kehitykseen enemmän kuin mikään muu. Noin kahden kuukauden päästä nuorimmaiseni huikkasi toisesta huoneesta ”Äiti, kun mulla on 12 vuotta niin voinks mä alkaa tekee hevosta…” ja muistin sen, minkä jo tiesin: Kaksikielisyys ei ole koskaan ”valmis” vaan elää tilanteen mukana. Vaikka olen kielten opettaja, en ole ikinä odottanut täydellisyyttä kielten puhumisessa kotonakaan, vaan lähinnä toivonut, että molempia kieliä käytettäisiin aktiivisesti. Tiesin myös hyvin, etteivät kielet yleensä ole samalla tasolla sillä ne kehittyvät sen mukaan, mikä tarve lapsilla on niitä käyttää. Yllättävää oli vain se, kuinka tärkeäksi tämä äiti yhtäkkiä koki alkaa luoda lapsilleen tällaista tarvetta, kun kyseessä oli oma äidinkieli!
”On meillä stereot, televisio…” ja nykyisin meillä on lisäksi tietokoneet, tabletit, youtubet ja Netflixit!
Keskustelua lasten kanssa ei korvaa mikään, eikä löydy tehokkaampaa välinettä lasten kielitaidon kehittymiselle kuin yksikielisten ikätovereiden seura. Tosiasia kuitenkin on, että aika on rajallinen, eikä jälkimmäisiä aina helposti ulkosuomalaisen arjessa löydy. Iän myötä yhä suurempi osa kielellisistä vaikutteista tulee erinäköisistä laitteista. Leevi & The Leavingskin jo lauloi ”On meillä stereot, televisio…” ja nykyisin meillä on lisäksi tietokoneet, tabletit, youtubet ja Netflixit!
Olen saanut vinkkejä ja antanut niitä, poiminut keskusteluista ne sillä hetkellä tärkeimmät ja miettinyt, että nämä muutkin ideat olisi hyvä kirjoittaa ylös,
Viimeisten neljän vuoden ajan olen metsästänyt ahkerasti suomenkielisiä resursseja niin Suomi-koulua kuin kotia varten. Olen kolunnut nettiä ja etsinyt elokuvia, kirjoja, musiikkia, tehtäviä – mitä vaan mikä lisäisi suomen kielen osuutta sisarusten lähes kokonaan ranskankielisessä elämässä. Olen keskustellut asiasta ulkosuomalaisryhmissä netissä ja saanut vinkkejä ja antanut niitä, poiminut keskusteluista ne sillä hetkellä tärkeimmät ja miettinyt, että nämä muutkin ideat olisi hyvä kirjoittaa ylös, kuitenkaan saamatta niin tehtyä.
Juuri nyt esimerkiksi etsitään kuumeisesti suomenkielisiä tubettajia, jotka vetoaisivat 13-vuotiaaseen tyttöön, jonka englanninkieli tuntuu (vastaavien englanninkielisten videoiden ansiosta) ajoittain sujuvammalta kuin suomi. Muistan lukeneeni jonkun pohdiskelleen saman asian kanssa, kun se ei vielä itselle ollut ajankohtainen ja nämäkin muuttuvat niin nopeasti…
Ulkosuomalaisten resurssipankki
Näistä lähtökohdista syntyi resurssipankki-idea, joka jalostui, kun sitä pohdimme yhdessä FWW:n tehotiimin kanssa. Ideoimme, että loisimme sivuillemme ulkosuomalaisten yhteisen tietokannan kaikista meille tärkeistä asioista, jota voisimme päivittää yhdessä ja jota saisimme kaikki käyttää ja hyödyntää.
Voisimme näin kerätä yhteen paikkaan koko yhdistetyn kokemuksemme:
- Mitkä resurssit toimivat missäkin tilanteessa?
- Mitkä vetoavat mihinkin ikäryhmään, teineistä puhumattakaan?
- Entä miten itse pysymme pystyssä kulttuurien ristituulissa?
Laitamme resurssipankin alulle Rotterdamin tilaisuudessa ja alamme vähitellen kehittää siitä konkreettista yhteisöä, kaikille yhteistä foorumia.
Tervetuloa mukaan!
Jutun kirjoitti Annika Bourgogne, joka asuu perheensä kanssa Strasbourgissa ja innostuu niin monikielisyydestä kuin Suomen ja Ranskan välisten siteiden vahvistamisesta. Hän on toiminut yläasteen kieltenopettajana sekä Suomessa että Ranskassa, ja kirjoittanut kirjan Be Bilingual lasten kaksikielisyydestä.